• Rural Digital Europe
• FI close
• Pure VTT Finland close
• University of Oulu Repository - Jul... close

Blog post presents the research driven Proof-of-Concept works executed in the SEED Ecosystemic project.

SEED is ecosystemic joint action that bring together the pulp, paper, board and tissue manufacturers, engineering companies, technology suppliers and IT sector. Blog post presents the main research outcomes of this project

Food sector is a significant industry in Finland that also has a substantial impact on logistics and catering sectors. Digitalization is a growing trend in the food sector. Besides technology, digitalization is about information and data, its acquisition and ownership, and adaptation to progress by people and organizations. This publication describes technological development related to digitalization and clarifies it with concrete examples. Consumers’ role in the food chain will be strengthened. The report also presents a pilot of future shopping. The pilot utilizes personal profiles and has been developed in tandem with the project. It is still difficult to anticipate the novel businesses enabled by digitalization. They could emerge from open source pilots or they could represent completely new specialized industries and form new business ecosystems. We utilize case scenarios to reflect the future prospects of the multifaceted food chain and the needs for changes in the operational environment. In the report the group of researchers recommends specific central actions to promote digitalization. In order to utilize digital key technologies in versatile ways, the food sector needs to clarify the rights and rules for data management and use. It needs to develop usable means to indicate and manage the produce quality already in primary production. It needs to boldly experiment with novel operations models, develop its technological know-how, and participate in building infrastructures aiming at digital transformation.

Suomessa on jo tehty ja käynnistetty monia toimia digitalisaation edistämiseksi julkishallinnossa. Kuitenkin digitalisaatiolla tavoiteltavien hyötyjen määrittely ja mittaaminen on sekä Suomessa että muissa maissa varsin vähäistä. Julkishallinnon digitalisaatio - tuottavuus ja hyötyjen mittaaminen -selvitys esittää suosituksia julkishallinnon toimenpiteistä sekä mittareita hyötyjen mittaamiseen. Suositukset painottuvat asenteiden muuttamiseen digitalisaatiolle ja sen tuomille muutoksille myönteisiksi, yhteistyöhön ja läpinäkyvyyteen, sekä digitalisaatiota tukeviin toimintatapoihin. Mittarit kohdistuvat sekä julkishallinnon että asiakkaiden saamiin hyötyihin. Lisäksi datan hyödyntämisen mittaaminen on tarpeen, koska suurimpia digitalisaation mahdollisuuksia on monipuolinen datanhyödyntäminen sekä julkishallinnon toimijoiden kesken että julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Selvityksen pohjalta merkittäväksi haasteeksi julkishallinnon digitalisaatiossa voidaan todeta asiakaskeskeisyyden puute: digitaalisia palveluja kehitetään yksittäisen viraston näkökulmasta sen sijaan, että huomioitaisiin asiakkaan tarve, yli hallinnon alojen ja virastojen. Digitalisaation edistymistä esitetäänkin seurattavaksi palvelupolkujen määrittelemisen asteen näkökulmasta.Selvityksessä myös arvioidaan digitalisaation mahdollisuuksia kansantalouden näkökulmasta laskennallisen tasapainomallin avulla. Arviointi on tehty neljän politiikkaskenaarion kautta.

Tämä dokumentti esittää kirjallisuustutkimukseen perustuvia näkökulmia digitalisaation tuomista muutoksista tarvittaviin osaamisiin, työllisyyteen ja työtehtäviin tulevaisuudessa. Toistuvasti kirjallisuuslähteessä mainittuja digitalisaation tuomia muutoksia ovat epätasa-arvoisuuden ja palkkaerojen kasvu, työn pirstaloituminen sekä se, että ihmisillä voi tulevaisuudessa olla monta samanaikaista työsuhdetta. Myös useilla työpaikoilla, joiden olemassaololle digitalisaatio ei ole selkeä uhka, tapahtuu työtehtävissä suuria muutoksia, minkä vuoksi tarvitaan uudenlaisia taitoja ja sopeutumista. Nähtävillä olevat digitalisaatioon liittyvät trendit, kuten jakamistalous ja tietotyön automatisointi (esim. data-analyysien kautta tehtävä automaattinen päätöstenteko) muuttavat myös työn sisältöjä ja tehtäviä, ja siten työmarkkinoita ja tarvittavaa osaamista ja koulutusta. Vähemmän koulutetuilla, rutiinitöitä tekevillä henkilöillä ja suurten kaupunkien ulkopuolella asuvilla arvioidaan olevan heikommat mahdollisuudettyöllistyä digitalisaation edetessä, joten koulutusta tulisi suunnata hoivatyötä, luovuutta ja vuorovaikutusta edellyttäviin töihin, ja toisaalta työvoiman liikkuvuutta tulisi helpottaa. Kirjallisuudessa esitetään, että kehittyneet taloudet saavuttavat digitalisaation kautta pääasiassa tuottavuuden nousua ja taloudellista kasvua, mutta vaikutukset työllisyyteen voivat olla negatiivisia. Kirjallisuudessa on tosin tuotu usein esiin, että koneiden kyky korvata ihmistyövoimaa yliarvioidaan helposti ja että tulevaisuuskuvissa ei huomioida riittävästi automaation ja työvoiman vuorovaikutuksen merkitystä tuottavuuden kasvussa, ja toisaalta aliarvioidaan intuition ja inhimillisen arvion osuutta työtehtävissä,jolloin niiden digitalisointi onkin oletettua vaikeampaa. Automaation kannalta on oleellista tarkastella myös sitä, missä tehtävissä ihmisellä on suhteellinen etu koneeseen nähden. Kirjallisuudessa todetaan toistuvasti, että on haastavaa ennustaa, millä aloilla työpaikkojen määrä merkittävästi kasvaa ja että tässä on suuria eroja maiden välillä. Kunkin maan tulisikin analysoida nykytilanteensa ja laatia suunnitelmat omiin vahvuuksiinsa nojautuen. Suomen edellytykset pärjätä digitaalisessa murroksessa ovat siis lähtökohtaisesti hyvät, kun jo nyt kilpaillaan jatkuvasti kehittyvällä osaamisella eikä halvalla tuntihinnalla.

Over the last 10–20 years, the business environment has changed dramatically via enablers such as digitalization, the internet and smart mobile devices. A phenomenon originating in Silicon Valley known as the "platform economy" has caught on, and we understand it as a way of creating value and organizing layered (business or other) activities enabled by digital platforms, information and data.This report presents an interview study that explores how Finnish companies view and capitalise on opportunities in the evolving platform economy. This research problem is addressed through the following four research questions: (1) How do Finnish companies understand the concept of the platform economy in general and in their business sector? (2) What opportunities and threats do Finnish companies perceive in terms of the technological, social and political aspects of the platform economy? (3) What factors act as drivers or barriers in the process of Finnish companies entering the platform economy? (4) How do the findings from Finnish companies compare to those from the USA?

Tämä dokumentti esittää Digimuutos-hankkeen tulokset, painottuen suosituksiin ja kokeilun esittelyyn. Hankkeen tavoitteena oli selvittää digitalisaation vaikutuksia työllisyyteen ja tarvittaviin osaamisiin. Dokumentin alussa esitetään lyhyesti aiemmin julkaistun kirjallisuuskatsauksen tulokset. Dokumentissaesitellään suosituksia neljään aihealueeseen: 1) Suomen vahvuudet ja tavoitetila, 2) Yritysten toiminnan edistäminen, 3) Tasa-arvosta huolehtiminen ja 4) Teknologian ja ihmisen yhteistyö. Laajasti esillä olleiden digitalisaation tuomien uhkakuvien toteutuminen voidaan torjua tehokkaimmin pyrkimällä edelläkävijäksi digitalisaation tehokkaassa ja innovatiivisessa hyödyntämisessä sekä tekemällätarvittavia uudistuksia yhteiskunnan kaikilla tasoilla huomioiden käynnissä oleva suuri muutos. Suuri osa dokumenttia keskittyy Digimuutos-hankkeessa tehdyn kokeilun toteutuksen ja tulosten esittelyyn. Tehdyllä kokeilulla oli kolmen tasoisia tavoitteita: Ensinnäkin haluttiin saada selville se, auttaako työnhakuun liittyvien tiedollisten valmiuksien parantaminen työllistymistä. Toiseksi haluttiin selvittää kevyesti, onko digitalisaatioon liittyvillä valmiuksilla jokin yhteys työllistymiseen. Kolmanneksi tutkittiin sitä, millaisia haasteita ja ongelmia kevyestä valtionhallinnon parissa tehtävästä kokeiluasetelmasta syntyy ja kuinka ongelmat saadaan ratkaistua. Hankkeen kokeilu osoitti, että työnhaun tiedollisten valmiuksien lisääminen ei lisännyt työllistymistä. Toinen keskeinen antiDigimuutos-kokeilussa oli oppia siitä, millä tavalla ylipäätään hallinnon kokeiluja kannattaa tehdä. Digimuutos-kokeilu osoitti, että kokeiluasetelmaa toistamalla on mahdollista tehdä varsin kustannustehokkaasti testejä muualla käyttöön otettujen toimintamallien tai kokeilujen hyödyistä Suomessa.

Purpose - The purpose of this study is to deepen our understanding of digital disruption in media ecosystems and explore how media ecosystem actors can innovate their boundary-spanning business models. Design/methodology/approach - We propose a qualitative case study approach in order to understand the studied phenomenon, digital disruption in Finnish media ecosystems, from the inside rather than the outside. Originality/value - This case study methodology demonstrates that the traditional media ecosystem is changing dramatically. Digitalisation is disrupting the current business models in media ecosystem and new actors and roles are emerging. We present with a value map that business model innovations in media ecosystems include possibilities in all three key areas, i.e. value creation, proposition and capture. Practical implications - The outcomes of the study highlight that most of the business model innovations require interaction with key players, as the roles and offerings of ecosystem actors are interconnected. Thus, media ecosystem actors should build the transformation to their own strengths, such as qualitative content production and brand name.